kolottaa ja särkee

rupsahdus on niin alkanut. Lauantaiset häät oli oikeinkin mukavat, mutta tää jälkiolotila ei enää oo hauskaa. Puolenyön maissa jo lähdettiin kotia kohti, joten ei mitään järjetöntä yötä myöten riekkumista, mutta mua vaan sattuu ja särkee ja kolottaa varsinkin jalkoja. Ei hyvä juttu ollenkaan. Tajusin myös, että äipän jalat on oikeasti tosi huonona, ei pystynyt yhtään tanssahtelemaan. Harmitti kovin toisen puolesta. Iskän kanssa tanssin parit biisit. Hauskaa.

Viime yönä oli kyllä taas niin liskodisko, ei ostettukaan sitä lapsuudenkotia, vaan parhaan ystävän koti siitä vierestä. Se talo oli sitten jotenkin riivattu, joku ihme lapsidemoni siellä riehui. Tätä talorumbaa sitten jatkui mitä moninaisimmissa muodoissa oikeinkin pitkään. Ei kiva. Niin ja oikeassa elämässähän projekti tyssäsi, talosta löytyi märkää, joka olisi pitänyt edellisen remontin yhteydessä olla jo poistunut. No mutta kuitenkin, ei siis tullut meistä hakunilalaisia. Niin ja siitä lapsuudenystävän talosta, joka oli unessa, se taitaa "oikeasti" olla vähän huonon onnen riivaama, siinä asuneille on kaikille tullut avioero. Neljä paria tiedän, että on eronnut siinä talossa. Että onnea vaan nykyisille omistajille...

Tällä viikolla kehityskeskustelu, pitänee jotenkin ryhdistäytyä sitä varten. Blaablaa ja oon kehittynyt ja jatkan samaa rataa. Just hogasin, että mulla on niin paljon lomapäiviä, että ihan hyvin voisin pitää tässä jossain vaiheessa vaikka vähän jopa talvilomaa. Ei huono!

epätoivo

alkaa pikkuhiljaa iskemään aikamoinen epätoivoisuus työpaikan suhteen. Aiemmin työpaikkoja hakiessani oon lähestulkoon samantien löytänyt sen mulle just sopivan ja melkeinpä poikkeuksetta myös päässyt haastatteluun ja saanut sen työpaikan. Nyt ei edes haastatteluihin ole tullut kutsuja vaikka hakemuksia lähtee viikoittain. Ahdistaa. Vaikka koko ajan yritän pitää mielessä sen, että ei ole vielä mikään paniikki, sopimusta on jäljellä yli puoli vuotta. Mutta silti! Jos jo henkisesti on varautunut paikan vaihdokseen, ahdistus on suunnaton kun mitään ei tapahdu! Pitää vaan olla onnellinen, että on edes työpaikka. Kaikilla ei välttämättä ole.

Ajatukset on villiintyneet jopa niin paljon, että semivakavissaan suunnittelen oman leipomon pystyyn pistämistä. Sieltä sais muffinsseja (sellasia isoja, kuorrutettuja) ja tilauksesta kakkuja. Eilen jopa puolihuolimattomasti katselin kaupungin vuokratiloja, millaiseen paikkaan kyseisen lafkan voisi pystyttää... Eipä tää nyt ihan vakavissaan ole, ei musta vältsisti olis yrittäjäks. Ainahan sitä voi haaveilla.

Nyt kotiin päikkäreille!

Hedari

ei siis headline vaan ihan järkky päänsärky. Ja nokka vuotaa. Tunnollisena työntekijänä olisin tietenkin tulossa viikonlopuksi kipeäksi. Paitsi etten suostu! Haluan nauttia huomisista häistä täysin rinnoin. Ja tänään olisi ehkä tarkoitus mennä katsomaan kavereiden lomakuvia. Eli eikun vaan jotain vitskuja peliin ja litratolkulla finrexiniä? Voipi olla, että joutuu tänään lähtemään kuitenkin aikaisin kotiin, päikkärit houkuttais melkoisen paljon.

Eilen mr S kävi kaverinsa kanssa kahvilla, toi ruokaa tullessaan. Ei sitten ole vielä reilussa kuudessa vuodessa oppinut, että kanankoipia mulle ei kannata ostaa... niissä ei kertakaikkiaan ole mitään syömistä. Tosin itsekin totesi sen rääppimisen jälkeen, ettei ihan kauheesti ollut syötävää siinä koivessa. Eli jonkinsortin myönnytys sille, etten nyt ihan vaan nirsouttani jättänyt syömättä. Kuvottaa ajatuskin niistä jänteistä ja pehmeistä palasista. Hyök.

Pari nimi-ideaa heittelen ilmoille:
Puukivi
Kivipuu
Woss
Noss
(Ysi) <-- toi nyt tuskin...
Linster
Starlin

Ei oo helppoa yrittää keksiä uutta nimeä!!!

vuosi sitten

tänä päivänä vuosi sitten odottelin kiltisti iltaa, mr S oli luvannut viedä mut syömään. Veikin, Kämpiin. Siellä ojensi kirjoittamansa kirjan ja luettuani sen polvistui ja sanoin kyllä! Eli oikeastaan tänään on vähän niinku mr S:n ensijulkaisun 1v päivä. Hauskaa kihlajaispäivää meille vaan. Mulla ei oo edes sormusta sormessa, kun tuli ihan hirvee ihottuma sinne alle. Pakko nyt antaa vaan rauhoittua.

Tää levoton olo ei ota laantuakseen, jotain actionii pitää kohta tapahtuu, pöksyt täynnä muurahaisii.

Löysin eilen kengät ja laukunkin. Omatunto soimaa, ostelen näitä juttuja luottokortilla, kun ei oo tilillä juuri rahaa... mutta kun. Sitten jos kun kohta ollaan asuntovelkaisia, niin sitten ei voi enää näin huoletta ostella. Eli lisää paniikkishoppailua.

Tällä hetkellä pahin angsti on puuttuvasta yhteisestä sukunimestä. Ei vaan sytytä, mikä se on?!?! Varsinkin jos rupeaa jotain lisääntymiskokeiluja touhuilemaan jossain vaiheessa, haluan että koko perheellä on sama nimi. Eli pikkuhiljaa vois keksiä sitä nimeä, kun sen läpimeno saattaa kestää montakin kuukautta. Siihen päälle vielä kaikki passit, ajokortit, pankit, vakuutusyhtiöt jne joihin uus nimi pitää ilmoittaa. Plääääääh.

rakas päiväkirja

tänään alkoi englanninkurssi. Oli kivaa. Aurinko jo vähän lämmittää, mutta silti on vielä liian kylmä. Kävin lounaalla anopin kanssa, Lauttasaaren kiinalaisessa (paras kinkki ikinä!!!).

No jos nyt sitten ihan normaalikirjoitustyyliin, tuli vaan tollanen dear diary -olo=). Eilinen meni sitten sokeriövereitä (parempi kuin vajarit, aina) hankkiessa ja tuskastellessa. Kotona ruoaksi oli pieni pala kinkkupiirakkaa, puolisen prinsessakakkua, mazariini (edelleen, kvg), keksiä, puoli pellillistä pannukakkua kera hillon ja kermavaahdon. Tän satsin jäljiltä olikin kiva sitten (pahimman sokerihumalan haihduttua ja armottoman sokeriväsymyskrapulan ansiosta) mennä nukkumaan siinä kahdeksan maissa. Mr S soitti just kun olin nukahtanut, jotain yleistä löpinää siinä. Oli treffannut J:n Köpiksessä, J ja K muuttavat Tukholmaan. Tuli jotenkin niin levoton olo, kun kuuli tollasia uutisia. Tekis mieli itsekin vaihtaa ihan kunnolla maisemaa, mutta eipä tuu ihan nopeesti mieleen, että miten sen vois toteuttaa. Varsinkin jos tässä kohta taas ollaan asuntovelallisia...

Tänään meen vaikka vaan käväsemään tossa Tapiolan Stokkalla, haluun uudet kengät lauantaiks! Näin muuten kauheita painajaisia tulevista häistä, joihin kenkiä yritän metsästää. Omituista.

mikään ei toimi

iphone ei suostu menemään internettiin, duunin intra on sökönä, kaikki nyt vaan jotenkin tökkii. Onneksi sentään duunikoneella pääsee kiertämällä sen pirun intran nettiin. Mutta toi luurin toimimattomuus hämmentää syvästi. Enkö vaan osaa käyttää sitä? Vai menikö siinä jotain sekaisin siinä vaiheessa, kun laitoin damissa siitä roaming-ominaisuudet pois päältä??? Vaikeeta.

Mr S:n syndejä vietettiin hyvin rauhallisissa tunnelmissa, anoppi ja mr S:n veli kävi vaan kahvilla. Ostin sen Leathermanin, vaikutti ihan tyytyväiseltä lahjaansa. Äidiltään oli jo aiemmin saanut lahjaksi espressovekottimen, veljeltään sai kossupullon.

Oon taas köpis-leskenä, huomenillalla tulee takaisin. Mulla on tän päivän ruoaks kakkua, huomenna voisin syödä vaikka mazariineja. Plääh, jotenkin tylsää.

väsynyt ja onnellinen

tosin ei ehkä kovin kauaa kovin onnellinen, väsymyksestä luultavasti johtuu se, että oon jo parit kunnon lipat vetänyt tänään... onneksi ei ole mitään sattunut (eikä kukaan nähnyt). Eli reissu meni hienosti, mitä nyt lauantaina vähän liikaa tuli juotua, niin eilen väsytti sitten vähän liian paljon. Mutta eipä mitään krapuloita sun muita, kunhan vaan väsymystä.

Matka oli silläkin tavalla hyvinkin onnistunut, juteltiin paljon kaikista asioista, joita ei tässä arjen hyörinöissä kerkeä/jaksa alkaa selvittelemään. Mm. sain selvyyden sille, että mr S:n mielestä vauva-asia on ihan sovittu juttu. Ja jos ei tärppää, niin adoptoidaan, eikä mitään hoitoja. Hyvä niin. Mutta ei siis ihan vielä vedellä paljaalla ;). Ihan hyvät keskustelut myös asumisesta, työstä, yleisesti parisuhteista, lasten kasvatuksesta, hoitovapaiden pituuksista jne.

Niin, itse reissusta. Käveleksettiin, kierreltiin ja ihmeteltiin. Käytiin madame Tussaud´n vahanukkeja ihmettelemässä, punaisten lyhtyjen alueella ikkunaostoksilla;) ja eri ruokapaikoissa. Shopattiin myös vähän, sain kaks paitaa ja kaulakorun.

Tänään mr S täyttää 34 vuotta. Pitää käydä ostamassa sille jotain pientä, toi matka oli vähän niinku lahja sille (vaikka ite järkkäskin) mutta kyllä nyt pitää pakettikin olla synttäripäivänä! Ajatuksena olis ehkä joku Leatherman, yks sillä on jo, mutta ei kai niitä voi liikaa olla ikinä??? Ite toivoi jotain helikopteria, mutta en osaa ostaa ja maksaa melkein tonnin...