lauantai 31. tammikuuta 2009

pakko lisätä

eräällä sivustolla laskettu kuinka paljon kofeiinia tarvitaan ihmisen tappamiseen. Että onneksi ei ole vielä viikatemies ovella...

Osoitteesta www.energyfiend.com -blogissa esitellään erilaisia enrgiajuomia ja kofeiininlähteiä. On myös Death by Caffeine, jolla voi laskea kuinka paljon minkäkin painoinen henkilö tarvitsee kofeiinipitoista juomaa kuollakseen.

Yllä oleva bongattu hilavitkuttimen sivuilta

puoli kuusi

lauantaiaamuna ja mä olen hereillä. Oltiin eilen siskolla jonnekin yhteen asti, tein aikas hyvän pekoni-pepperoni-quishen (ei harmainta hajua, miten se kirjoitetaan, mutta sellainen piirakka). Katottiin Wall-E. Se oli ihan hauska leffa. Kotona oltiin jotain puol kahelta ja unta sain joskus puol kolmelta. Joten kai tällaisilla kahden ja puolen tunnin yöunillakin voi selvitä. Oikeestaan heräsin siihen, kun tuolta kaupungista päin tuli joku sata jotain piipaa-autoa. En saanu enää unta ja tulin kattomaan samantien netistä, että näkyiskö jo, että mitä jossain tapahtuu. Ei ainakaan vielä ollut. Samperin uutistyypit. Laiskoja kuin mitkä. Haluun heti tietää, miks mut herätettiin!

Rapussa myös kävi ovi, sisäinen kerrostalokyttääjä heräs ja teki mieli mennä kattomaan ovisilmästä. Järki sitten voitti... Yritin myös logata sisään messengeriin, mutta ei onnistunut. Pikkusisko ois varmaankin ollut hollilla... Mitenköhän muuten saisin yhteyttä? Kun ei oo skypenkään tunnuksia, en muista sen messengerin salasanaa... ehkä vaan on pakko luovuttaa ja todeta että ei tänään.

Tosi huono olo, alko jo illalla. Epäilen tän johtuvan siitä batterystä, jonka join. En oo moneen aikaan juonu energiajuomia, enkä juo kahvia tai teetä ollenkaan. Niin tuli varmaankin joku kofeiiniyliannostus. Silloin kun oli yötöissä, kittas litratolkulla batteryy, eikä tuntunut missään. Eikä kossubatteryllakaan oo tällaista vaikutusta ollut. Silti, nyt on ihan kamala olo.

Tuolla ulkona on jotain viistoista astetta pakkasta, ihan hullua. En edes muistanut, miltä tollanen kunnon pakkaslumi kuulostaa jalkojen alla. Se on aika magee narina mikä siitä kuuluu. Täällä sisälläkin on hieman viileetä... pitäis varmaan vähän vääntää pattereihin hönkää, kun ne taitaa olla siinä kesäasteissa vieläkin. Toisaalta, näin säästyy vähän energiaa ja maailma pelastuu ;)

Pitää yrittää varmaan mennä peiton alle, täällähän jäätyy. Jos yrittäis vielä kuitenkin nukkua hieman. Tai sitten vessaan, sielläkin on vähän lämpimämpi kun täällä työhuoneessa. Vatsa reagoi vahvasti ajatukseenkin vessasta, pitää mennä.

perjantai 30. tammikuuta 2009

tuliaisia

sainkin eilen tuliaisiks mr S:ltä Köpiksestä uudet kengät! Jee!!! Mulla on nyt ne jalassa. Onneks se toi tuliaisia, kun kerkesin kehua duunikavereille että saan aina tuliaisia vaikka se kävis vaan päivän jossain. Ja tuohan se. Vitsi että mulla on hyvä poikaystävä.

Siivosin eilen vaatekaapin, kaikki ne kulahtaneet vaatteet, joita en oo käyttäny vuosiin ja ne, joihin en tuu enää ikinä mahtumaan, lähti. Sain eilen kaverilta parit farkut, niin nyt alkaa olee ihan ok housutilanne. Ehkä kuitenkin säästän muutamat niistä housuista, jotka siivosin pois kaapista, kun en mahdu niihin... Kyllä mä niihin vielä mahdun. *Suu täynnä suklaata vakuuttelee itselleen*

Eli joo, ei oo mitään repsahdusta tullut, on tullut täysromahdus. No, kyllä täältä vielä noustaan. Vaakaa en oo uskaltanut edes katsoa hetkeen.

Huomenna mennäänkin ehkä vaan leffaan. No, ihan jees. Ei ihan kauheesti houkuttanut se cheerleadingin sm-skabat.

Onneks on perjantai! Hyvää viikonloppua!!!

torstai 29. tammikuuta 2009

onhan jo torstai, onhan?

Tällä viikolla sen verran ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita töissä, että odotan viikonloppua kuin kuuta nousevaa. Pinnan alla on jo pidemmän aikaa kytenyt ja tällä viikolla sitten on vähän räjähdellyt. Toivottavasti enää ei tule suurempia purkauksia. Voi elämä, että mä vihaan konfliktitilanteita.

Töitä on ollut ihan riittämiin, mitään kummallista ei oo tapahtunut vapaa-ajalla. Eli ei kummempia kirjoitettavana.

Mietin sellaista, että mitenkähän menee prosenttiluvut, kuinka paljon on koira- kissa- jyrsijä- lintu- joku muu, mikä? ihmisiä? Mä oon huomannu olevani lintuihminen. Aika hämmentävää.

tiistai 27. tammikuuta 2009

päänsärkyä

tietenkin näin tiistaiaamuna. Aivan kamala jysäri. Tai sellainen viiltävä kipu ennemminkin. Ei kiva. Alkoi jo eilen illalla, joten oon saanut nyt jo ihan tarpeekseni tästä.

Käytiin viikonloppuna Kotkassa kavereiden luona kahvilla. Sunnuntaina mä sitten kirjoittelin kouluhommia. Voi kun sais ton koulun vihdoin pois päiväjärjestyksestä! Itestähän se vaan on kiinni... Eilen koko firmassa oli koneet ihan sekaisin, joten ei kauheesti tehny mieli päivittää mitään blogia, kun jo koneen pystyssä pysyminen oli työn ja tuskan takana.

Eilen illalla vihdoin sain valot mun meikkipöytään. Nyt voin jopa meikata siinä! Plus muutenkin mr S sai jonkun tehokkuuspuuskan, laittoi yhden peilin kohdalleen ja sitten ne mun valot. Teki vielä sen lisäksi ruokaakin. Mitä mä tein? No, löhösin sohvalla viltin alla kun mulla oli kylmä. Tänään pitäis mennä sinne nyrkkeilemään taas... jos tää päänsärky ei hellitä, niin en kyllä tasan mee sinne pomppimaan. Mr S meni aamusta taas punttisalille. Ihan hullu yksilö.

Tänään koko päivän palavereja, pitää varmaan alkaa valmistautumaan henkisesti. Ei tullu edes särkylääkkeitä mukaan...

Mihin muuten voi laittaa kellokortin kiinni, kun on mekko päällä???

perjantai 23. tammikuuta 2009

lunta tulvillaan...

ja sitä valkosta töhnää tulee ja tulee. Nyt kaks päivää putkeen satanut lunta. Eihän siinä, saa hyvää hyötyliikuntaa kun kaivaa auton ensin aamulla ja sitten työpäivän päätteeks esiin lumen alta. Vaikeutena vaan on löytää se auto sieltä seittemänsadan muun joukosta. Ei paljon merkit tai mallit erotu sellasen puolen metrin kinoksen alta. Mä olisin ollut ihan tyytyväinen, jos ei olis tullu tänä vuonna ollenkaan lunta. No, kai nyt vois vaikka kaivaa pulkan kellarista ja käydä laskee pulkalla mäkee. Se on ainakin hauskaa.

Eilinen oli masennuspäivä. Niin läskipossuturpee olo, mikään ei tuntunut hyvältä tai kivalta. Vaatteet kiristi ja ahdisti ja puristi. Joten tein loogisesti ja kävin tossa duunin myymälässä ostamassa vähän suklaata ja salmiakkia ja söin melkein kaikki kerralla. Että sellasta tällä kertaa. Repsahduksia sattuu, mutta vähän on silti huono omatunto. Nytkin viimesiä suklaanrippeitä kaivelen tuolta laatikosta.

Tänään meen shoppailee itelleni vaatteita, jotka ei ahdista. Sillähän siitäkin taas päästään. Se ettiminen ja sovittaminen vaan pikkasen jo etukäteen ottaa päähän, kun mikään ei näytä hyvältä tällasen läskikasan päällä. Yritän vaan ettiä jotain säkkejä.

No joo... siitä huolimatta hyvät viikonloput vaan.

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Ei vaakaa tänään

koska eilen oli taas kuntonyrkkeilypäivä. Joten en uskalla käydä vaa´assa, kun pelkään että se näyttää jotain vielä enemmän. Miekkonen on hullu, se meni tänä aamuna salille. Mä haluisin ehkä mennä tänään illalla uimaan. Ei ehkä pelkästään sen eilisen urheilun takia pelota vaaka, vaan myös sen iltapalan... lihapulla-pekoni-kananmuna-pizza ja jälkkäriks rikkaita ritareita. Vähänkö oli ähkypuhku sen jälkeen. Ei ollu sitten mun idea toi pizza, se oli ihan mr S:n isossa päässä syntynyt idia. Onneks ei sentään tehnyt sitä juustohampurilaispizzaa, jonka on uhonnut tekevänsä.

Eilisestä... töissä oli aika hoppu, kaikenlaista piti tehdä. Myös avauduin huolella (vihdoinkin) yhdelle duunikaverille, joka on kiristänyt mun pinnaa jo pidemmän aikaa. Ihan asiallisesti ja kiltisti sanoin asioista, jotka ärsyttää ja saa mut kärttyseks. Oli kai ihan ok, ainakin puhutaan vielä toisillemme... Pakko myös edelleen on tehdä töitä yhdessä. Yritän saada siihen muutosta aikaan, joko firman sisällä tai muualla. Joka päivä kyttään työpaikkoja. Vähän huono aika nyt, kun on joku lama ja kaikkee. Mutta alkuviikosta laitoin (taas) yhden hakemuksen. Toivottavasti jossain vaiheessa tärppää.

Pakko muuten ostaa omat nyrkkeilyhanskat, siellä salilla olevat hanskat haisee aivan pökerryttävän pahalle... Sitä paitsi, haluun pinkit hanskat. Yhellä tytöllä siellä oli sellaset. Mutta nyt alko jo tää duunipyöritys taas, pakko alkaa, että pääsee kotiinkin täältä joskus.