4. Luukku

Tämä on siis lahjakortti kenkäkauppaan :)

3. Luukku

2. Luukku

Luukku 1.

Niinhän se mr S vaan taas pääs yllättämään. Mulla onkin tänä vuonna joulukalenteri :) eilen sain avata koko alkukuun luukut. Ekasta luukusta tuli tämä: 

Kuumeilua

Onneksi ei mitään vakavaa (kuten esim vauvakuumeilua, hyi, pois se minusta!) vaan ihan lämpöä pukkaa. Johan tässä pari päivää sitten loppui antibioottikuuri. Ei yhtään jaksaisi tai ehtisi sairastaa. No, ei varmaankaan oo vaihtiksia. Onneksi U jaksaa jo hetken tuijottaa telkkaria. Netflix ja Cars rulettaa... Nyt silmät kiinni hetkeksi.

Pikkuruiset joulut

oltiin duunin pikkujouluissa Casinolla. Hyvä ruoka, juoma ja esiintyjä. Joillakin oli jopa onnea pelissä (ei mulla). Jatkettiin Teatteriin (mä pääsin tanssimaan!) ja taksilla kotiin. Kotona olin joskus neljän pintaan, nyt väsyttää! Mr S onneksi antoi mun nukkua rauhassa ja nyt ne on U:n kanssa kaupassa käymässä. Ihan kohta pitäisi jaksaa juhlia kummipojan 4 v synttäreitä.

Joo, ei oikeestaan muuta. Hyvä oli ilta ja jaksoin pitkään. Onneksi on vasta lauantai... Tänään tai huomenna haluaisin laittaa joulukoristeet paikoilleen. Mr S oli Kallen kanssa laittanut vähän lisää valoja tonne pihalle, vielä kun saa kaikki loput valohärpäkkeet paikoilleen niin alkaa olee jouluun valmis tämä koti :)

Tulipa suunniteltua

mulla ja mr S:llä sattui samalle päivälle suunnittelupäivä töiden puolesta. U oli Jepan hellässä huomassa (taisi olla melkoisen tarpeeksi seuraa, kun nyt leikkii ihan itseksensä tuolla), mä vein ja hain. Mr S soitteli tossa neljän jälkeen, että joskos saisi vielä mennä kaljalle. Mikäs siinä, olin ihan varautunut olemaan yh koko päivän. Eilinen ilta kun päättyy siihen, että mä meen sänkyyn ja mr S tulee (koneelta, vessasta, who knows?) sänkyyn, harmittelee hän, että ei ehtinyt laittaa U:n kamppeita valmiiksi. Jep, ehkä kuitenkin laitan ennen puoltayötä tavarat edes jotakuinkin hollille, että aamu sujuu kivuttomasti.

Aamulla mr S pomppasi vartin yli seitsemän kauheella paniikilla sängystä, huudahti, että on myöhässä. Ja taas pahoitteli, ettei ehtinyt auttaa U:n kanssa. No joo... En odottanutkaan. Plus että ei ollut ihan kauhee härdelli aamulla, kun U:n joutui kiskomaan ihan sikiunesta ylös, vaatteet niskaan ja menoks.

Suunnittelupäivä oli oikein pätevä, toimin kirjurina joten illalla vielä edessä sekalaisten sanojen järjestelyä järkeviksi lauseiksi. Sitä en voi sanoa odottavani innolla...

Näin pitkään sain kirjotella, nyt U vaatii osaansa; tässä terkut:

AADD∂S<<<