kolmas kerta

toden sanoo? Kolmas yö putkeen, kun U herää vasta kuuden jälkeen ja siitä vielä jaksaa nukahtaa hetkeksi. En nyt ihan vielä tuuleta, mutta kylläpä vaan tekee poikaa (ja tyttöä), kun on saanut kolme yötä nukkua monen monta tuntia putkeen!!!

Mr S oli eilen yömyöhään töissä, tosin ei työtöissä, vaan auttamassa isäänsä jossain tarjouslaskuhommeleissa. Mä vähän silitin, lueskelin, leikin U:n kanssa ja vaan olin. Mukavaa pitkästä aikaa. Vihdoin sain myös joululahjakirjat luettua.

Tänään on luvattu kovaa myräkkää, mr S soitti aamulla kun oli radiosta kuullut, että ajokeli muuttuu erittäin huonoksi. Sanoin sille aamulla meneväni asioille. Toinen huolehti, että en vaan iltapäivästä ole tien päällä, kun voi olla aika hasardia tuolla. Lähdettiin sitten U:n kanssa heti aamupuuron jälkeen touhottamaan. Kaikkea sitä ehtiikin parissa hassussa tunnissa. Kahvia mr S:lle, hiusjuttuja mulle, U:lle parit bodyt ja housut, (porkkanakakku ja mukillinen teetä), isosiskolle koru ja Savonian tarjoilulusikka. Noi isosiskon jutut lähtee ens tiistaina siskonpojan mukana. Nopeasti meni kaks vuotta, kun se poika täällä Suomessa oli. Eikä tullut kertaakaan nähtyä koko jätkää... No, ehkä tiistaina ehdin sen nähdä vielä.

Nyt tais lumipyry alkaa, mä alan tekee ruokaa.

ei tätä saisi varmaan kertoa

ihan vaan sen pelossa, että jotenkin onnistun manaamaan tän hyvän tuurin pois. U on kaksi viimeistä yötä nukkunut ihan koko yön. Su-ma välisen yön mäkin nukuin kymmenen tuntia putkeen! Oli ehkä hivenen väsy olotila, sunnuntai-iltana tosiaan nukahdin tohon keittiönpöydän ääreen vähän ennen kahdeksaa (U:n olin just laittanut nukkumaan ennen sitä). Menin sitten suosiolla sänkyyn vähän kasin jälkeen ja heräsin kuuden aikaan, kun U alkoi ölisemään aamupalan puutettaan. Otti aamuimut ja vielä köllöteltiin melkein kahdeksaan asti. Viime yö meni myös melko hienosti, U kasilta nukkumaan (mä tosin valvoin mr S:n kanssa yli puolenyön) ja kuudelta alkoi ölinä. En ihan heti reagoinut, joten seiskalta vasta sai maitoa. Vielä köllittiin tunti, eli kasilta ylös. On tää rankkaa tää vauva-arki ;). Ei vaan, ei pitäis näitä ääneen edes kertoa.

Eilen meillä oli mammatreffit parin kaverin kanssa. U näki ekaa kertaa suurinpiirtein samanikäisen vauvan. Oli sillä ihmettelemistä ja juttuja kaksi kuukautta vanhemmalle tyttökaverille. Ihana oli kattoa, kun toinen oli niin innoissaan kaverista.

Suu napsaa U:lla nyt sen verran, että pitänee vielä vähän puuronjälkeistä maitotilkkaa hälle tarjota.

seurankipeä

U tottui saamaan koko ajan jakamatonta huomiota serkuiltaan. Nyt on kärttynen, kun en jaksa koko aikaa seurustella sen kanssa. Kai se taas tottuu tähän normitilaan.

Hienosti meni perjantainenkin ilta lapsosten kanssa. Kaikki menivät mukisematta nukkumaan, olivat tyytyväisiä pizzoihin ja jälkkäriin (paitsi tää täti on niin dorka, että unohti nuorimmaisen lapsosen allergian, sai prinsessa vaan ylimäärästä namia kun me muut vedettiin suklaakakkua) ja jopa sopuisasti leikkivät U:n kanssa. Kertaakaan ei tarvinnut edes ärähtää. No, siskolle just soittelin ja eilen ja tänään ovat sitten laittaneet oikein parastaan vanhemmilleen. Kiukkuilleet, riidelleet ja huutaneet. Mahtoi olla rankkaa olla niin kiltisti kokonaista kaksi päivää ;)

Meillä oli eilen sushi-ilta, mr S:n duunikaveri vaimoineen tuli kylään. Ihan ok, mutta hieman oli outsiideriolo, kun kolme pankkilaista intoutui keskustelemaan työasioista. Mr S tokaisi, että nyt tiedän, miltä hänestä tuntuu, kun mä juttelen mun duunikavereiden kanssa. Yritin väittää vastaan, että mehän jutellaan vaan ruoasta, kaikkihan nyt ruoasta jotain tietää. Sillä oli vasta-argumenttina se, että kaikkihan nyt rahan tietää... Ehkä, muttei välttämättä kaikkia tylsiä lainajuttuja :/

nanny

Hieman on helppoa, kun on jo koululaisia nämä vahdittavat lapsoset. Ihan itsenäisesti käyvät ottamassa välipalat, tietävät, milloin lähteä kouluun ja vaatteetkin niillä tais kaikilla olla päällä sinne mennessään. Se kouluunlähtö oli hieman haastavaa lähinnä sen takia, kun eivät meinanneet U:ta malttaa jättää tänne ihan vaan kahdestaan mun kanssa. U:llekin uni maittoi melkoisen hyvin, kun oli serkkujen kanssa seurustellut koko illan. Nukkumaanmeno, jota hieman pelkäsin etukäteen (siis noiden isompien lasten osalta), sujui myös mallikkaasti. Kaikki kolme menivät jo ennen nukkumaanmenoaikojaan sänkyihinsä ja ilmeisesti simahtivat myös tehokkaan nopeasti. Tänään voikin olla vaikeampi homma saada kakarat nukkumaan, kun huomenna on lauantai. Tosin kahdella nuorimmaisella huomennakin koulua, joten sillä verukkeella aion saada ne suht ajoissa sänkyyn.

Kaupassa käytiin U:n kanssa, tänään on pixxaperjantai! Teen pari pixxaa, pepperoni ja kana-bbq. U vaatii ruokaa, pitänee sille jokin sössö lämmittää. Aivan luokattoman mauttomia nuo vauvojen soseruoat. Toisaalta, U:lle kelpaa. Hyvä niin.

toivokasta torstaita

mulla alkaa niin olee otsikkoihin sanat vähissä, joten tällaisella kierrätysversiolla mennään. Kuinkakohan monta kertaa oon jo tän torstaintoivotuksen käyttänyt?

Eilen kärryteltiin duunikaverin kanssa. Tuli ihan lämmin siinä kun työnneltiin noita hyökkäysvaunuja. Joten hyvällä omallatunnolla sitten syötiin ihan vaan kevyt sushilounas ja koska niin kevyt oli lounas, niin oikein mainiosti pystyi perustelemaan itselleen vielä jälkkärin kera kahvin/teen. Sain myös ostettua käsipainot, nyt tää mamma pääsee tekemään täydellä teholla noita jumppavidioita. Eilen siis myös jumppasin ja nyt vielä hieman kerään motivaatiota, että tän päivän annos tulisi myös tehtyä. Niiden painojen kanssa.

Mr S on duunireissulla tän päivän, tulee joskus myöhään illalla kotiin. Tai siis siskolle, koska sinne tää revohka papukaijoineen muuttaa tänään pariksi yöksi. Aika kivaa vaihtelua moinen. Eilen jo kaivoin Pacon matkahäkin säilöstä, pitää hieman sitä siistiä. Ja itelle ja U:llekin kai pitää jotain mukaan pakata... Ehkä tosiaan pitää alkaa touhuilemaan.

Vielä yksi pikkuvalitus tähän loppuun. U on nyt kahtena aamuna herännyt luvattoman aikaisin. Eilen ennen seitsemää ja tänään vähän kuuden jälkeen. Eilen noustiin ylös siihen kellonaikaan, mutta tänään tein selväksi, että me ollaan LOMALAISIA. Nukuttiin sitten puol ysiin loppujen lopuks.

Nyt aamupuuron keittoon =)

pastaa

tuli sitten tehtyä pitkin blogeja pitkin syksyä hehkutettua avokadopastaa. Ihan oli hyvää, mutta en kyllä ihan ymmärrä sitä hypeä, jolla sitä fiilisteltiin ympäriämpäri. Mun isäpappa on kylässä, tuli saunaseuran kokoukseen. Perinteisesti tiistainahan nää on olleet nää kokoontumiset, alkaen Larun kämpästä, jolloin saunavuoro osui siis tiistaille. Niin siis osittain sen takia kasvisruokaa, viime kerroilla kun isäpapan kyläillessä on ruokana ollut lähinnä jotain kalaruokaa. Vaihtelua tähän.

Käytiin U:n kanssa tänään moikkaamassa kaveria Vuosaaressa. Sillä alkaa olee vähän jännät paikat, kun ihan muutamien päivien päästä menee takaisin töihin. Äitiyslomalta siis palailee sorvin ääreen. Vähän vaan kuulemma risoo, kun ei pääse entisiin hommiinsa. Ymmärrettävää, muutenkin varmaan jännittää hulluna ja siihen vielä uusien töiden opettelu päälle. Toisaalta, voihan ne olla ihan kivojakin ne uudet työt.

Kyllä muakin jännäis, vaikka odotankin, että pääsen takaisin töihin. Saa nähdä, mitä mun toimenkuvaan tulee kuulumaan... Uuden pomon kanssa pitäisi varmaankin käydä tossa kuukauden - parin päästä vähän juttelemassa töihinpaluusta. Mr S taitaa hieman pelonsekaisin tuntein odottaa myös omaa kotiin jäämistään. Ehkä eniten tällä hetkellä mietityttää taloudellinen puoli, mutta eiköhän me selvitä.

Torstaina Kontulaan lapsenvahdiksi pariksi päivää. Paco tulee mukaan, kun mr S on työmatkalla (tosin vaan käsittääkseni torstain). Ettei mulle tule huono omatunto siitä, että pikkulintu joutuu olemaan yksin. Toisaalta luulen, että Paco voisi olla eri mieltä tästä mun ratkaisusta. Varsinkin siinä vaiheessa, kun siskon kolme kakaraa piinaa sitä. Voisi olla lintu sitä mieltä, että olis ihan hyvä olla vähän itekseen ;)

uutuus

Piti hieman muokata blogin nimeä/otsikkoa. Kun mukaan tosiaan tupsahti tuo U. Ja asuntoja ja autoja nyt kuitenkin harvemmin tätänykyä käsittelen. Paitsi että pikkusisko oli sitä mieltä, että pitäisi kuvailla joitain juttuja täältä kotoota. Olen ottanut harkintaan.

Olipa ihanaa, virkistävää ja rentouttavaa olla ihan vaan aikuisten ihmisten kesken istumassa iltaa perjantaina. Vaikka pikkasen nolottaa, kun tuntuu siltä, etten ollut hetkeäkään hiljaa. Toivottavasti muutkin sai välillä vähän puheenvuoroa, vaikka mulle puheripuli tuli ja ehkä hieman liian ahnaasti nautiskelin sekä punkkua että rommia. Lähipiirissä miekkoset kun on hurahtaneet viskeihin, niin mä voisin vuorostani alkaa fiilistelee rommeja. Harrastushan tuokin olis ;)

Eilen sitten mentiin U:n kanssa hoitoon. Olipa herkuttelupäivä! Käytiin Lidlissä ja ostettiin karkkia, jätskiä, donitsia, tortillatarpeet, tuoreita sämpylöitä, limua... Veti hieman kummipoika kierroksilla tommosen herkuttelusatsin jäljiltä. Onneksi kuitenkin meni suht kiltisti nukkumaan ja vielä Jepan kanssa voitiin jutustella ja herkutella ja katella joku päätön leffa. U:kin nukkui aivan mallikelpoisen hienosti, kerran heräsi yöllä syömään ja siitä sitten nukkui melkein puoli yhdeksään. Jolloin kummipojankin nukkuminen oli valmis.

Mr S oli ollut kiltti ja pitänyt huolta siitä, ettei täällä kotona odottanut järjetön kaaos kun tultiin takaisin. Pari hyvin väsyneen oloista miestä täällä aamupalaa touhusi, puoleenpäivään mennessä oltiin jo kolmistaan. Taitaa ne ajat olla ohi, jolloin vietettiin koko päivä vaan potien, paskaa jauhaen, häröillen ja roskaruokaa syöden.

Yläkerran vesiputket jäässä, illan projekti on saada ne sulamaan. Mr S touhuaa sitä, mä jatkan tuolta yläkerrasta kirpparikasan kuvaamista.