Eilen illalla iski jostain ihmeen syystä kuolemanpelko. Tietenkin osansa voi olla sillä, että uskaltauduin vihdoin kysäsemään mr S:ltä, että kannattaisiko tota mun selässä olevaa outoa luomea käydä näyttämässä lekurissa. Kun vastaus oli, että varmaankin kannattaa, looginen jatkumo tälle asialle oli järjestellä jo omia hautajaisiaan ja U:n ja mr S:n elämää ilman mua. No ihan sille tasolle ei päästy, mutta kyllä mr S surisisi. Ja U:sta kasvaisi ihan kelpo kansalainen kaikkien niiden yh-mammojen hellässä huomassa, jotka mr S valjastaisi hoitamaan talouttaan...
Huomenna illasta käyn näyttämässä luomea (luonta?) ihotautilääkärillä. Ihanan äveriäästi varasin yksityiseltä ajan, kun terveyskeskuksessa olisi aikoja saanut jonnekin tammikuun loppuun. Kun tää asia pitää saada hoidettua NYT! Ei sen väliksi, että luomi on ollut selässä jo jonkin aikaa, mutta kun nyt se alkoi häiriköimään.
Mitäs mitäs... viikonloppu vilahti vauhdilla, viikon päästä on jo jouluaatto! Mulla ei ole lahjan lahjaa ostettuna tai edes mietittynä mr S:lle. Asiaa hieman vaikeuttaa se fakta, että sovittiin lahjojen hinnaksi 50 €. Kun ei oo tunnetusti mikään kaikista helpoin tyyppi toi mr S lahjojen suhteen.
Eilen käytiin kummitytöllä, joka on nykyään U:n kummitustäti äitinsä kanssa =). U on kyllä niin hurmaava yksilö, että siinä sellanen esiteinityttökin oli ihan myyty. La kummipoika tuli vanhempiensa kera yökylään, syötiin, juotiin ja paljuiltiin. Mä uskaltauduin vihdoin paljuun, vaikka ulkona on kylmä. Oli aika veikeetä istua lämpimässä paljussa (hattu päässä), kun höyry vaan nous ja pikkasen tais lumihiutaleitakin putoilla. Jouluaattona uusiks! Tuli muuten mr S:n kanssa pieni mietintäpähkinä, että mitenkäs jouluaaton saunavuorot järjestetään, mutta päädyttiin naisten ja miesten vuoroon erikseen. Vaikka mulle ei ole ongelma käydä sekasaunassa (eikä mr S:lle), niin voipi olla, että osa siskoista ja muusta perheestä voisi olla eri mieltä ;)
