äitienpäivä

ja Pacon 3 v synttäripäivä. Aurinko paistaa =). Kaks yökyöpeliä raksatyyppiä vaan nukkuu, pitänee kohta touhuilla niille aamupalaa.

Tiistaina muuttotarkastus talolla, mun raukka raksalaiset painaa nyt ympäripyöreitä päiviä. Toivottavasti helpottaa hieman tiistain jälkeen... Tänään kuulemma saa nukkua pitkään, vaikka puoleenpäivään jos siltä tuntuu. Mr S valitteli päänsärkyä, ei tajua juoda tarpeeksi vettä touhuillessaan ja illalla sauna + saunakaljat vie viimosetkin nesteet kropasta. Ehkä nyt taas hetken muistaa nesteyttää itseään työn touhun lomassa.

Sain kortin. Tyypiltä + mr S:ltä. Siinä toivotettiin sähäkkää äitienpäivää. Ja karkkia oli ostanut myös =)

Paco saa synttäripäivän kunniaksi touhuilla tuolla keittiössä, varmaankin on taas uunin takana syömässä seinää... kai sitä pitää vähän kuitenkin vahtia, ettei vallan intoudu laittamaan paikkoja remonttiin just ennen muuttoa.

asioita, joita opin tänään

tässä vaiheessa raskautta voi vielä lakata varpaankynnet. Asia, jota ei voi (tai voi, muttei kannata) tehdä, on lattialla makaaminen. Ajatuksena oli kaiken siivoomisen ja touhuumisen (hyvä minä, sain vihdoin imuroitua ja pyyhittyä pölyt!) jälkeen nostaa jalat ylös. Helpoiten sen sai tehtyä menemällä lattialle makaamaan ja jalat sohvapöydälle. Olis pitänyt ymmärtää siinä vaiheessa, kun vaikeuksia oli siinä lattialle menemisessä, ettei ole paras idea. Mutta ei. Siinä pötköttelin hetken, alkoi tulla epämukava olo. Käännyin varovasti kyljelleni (ähinän ja puhinan säestämänä). Siitä sitten ylös nouseminen ei ollutkaan kovin helppoa. Pelkäsin jo, että joudun odottamaan siihen asti, että mr S tulee kotiin, että se nostaa mut ylös siitä lattialta. Onneksi jotenkin sain kammettua itseni ylös, tosin kävely tai seisominen tämän suuren liikunnan jälkeen oli aivan järkyttävän suuri suoritus. Että näin.

Närästää, auttaiskohan syöminen siihen?

toivoa taas täynnänsä

tääkin torstai. Miksei olisi?

Pikkusisko pääsi ilmeisen kivuttomasti kotimaan kamaralle, mitä nyt matkalaukku jäi hetken ihmettelemään jonnekin maailman menoa. Onneksi sekin löysi tiensä perille lopulta. Talo nousee nyt järjetöntä vauhtia, kun on grrlpoweria siellä äijien seassa tekemässä =)

Eilen käytiin isosiskon ja pikkusiskon kanssa Jumbossa, Amarillossa syömässä. Otin habanero burgerin, joka oli ensin ihan ok, mutta jossain vaiheessa tuli sitten sellanen kohta, että vedet vaan valu silmistä. Eiköhän perästä kuulu...

Mr S taas pyyteli kovasti anteeksi sitä, että on poissaoleva/hankala/stressaantunut. No eipä ihme, kun yrittää tehdä kämppää valmiiksi meidän pikku perheelle. Itsellä niin huono omatunto, kun ei jaksa edes tota nykyistä kämppää pitää siistinä. Jotenkin vaan nää työpäivät imee kaikki mehut ihmisestä ja päivän päätteeksi rojahtaa sohvalle voivottelemaan turvonnutta olemustaan. Enää muutama kuukausi ja tää turvotus vois olla toivottavasti ohitse.

asioita

kohta kotiin, jos ehtis pienet päikkärit ottaa ennen vanhuksien luo menoa. Koska pikkusiskolisko on ihan pian kotosuomessa!!! En tällä kertaa mee kentälle vastaan, ei oo autoa tai muuta kulkupeliä nyt, eikä varmaan äidin ja isän kyytiin mahtuis. Ehtiihän sitä nähdä pari tuntia myöhemminkin =)

Pitänee kyllä käydä kaupan kautta, nakkia ainakin vois ostaa ;) ja oli sillä tirpalla synttäritkin just, vois lahjoa jotenkin =)

Elämä on aika kivaa, vaikka kroppa vähän kiukkuaakin tällä hetkellä. Niskat jumissa, mutta huomiseksi varattu hieronta. Vatsaa vääntää, mutta ehkäisevästi luumuja nautittu. Päätä särkee, johtunee niskajumista. Ulkona kuitenkin paistelee aurinko ja on ihan kevät!

lojumista

mun päivät on nyt mennyt ihan vaan oleiluun, makoiluun ja välillä havahdun syömään jotain. Eilen onneksi Jepa soitteli ja pyys kylään. Tuli sentään johonkin lähdettyä. Paitsi että käytiinhän me eilen aamusta Hyvinkäällä koeajamassa yks auto. Saas nyt taas nähdä, että tuleeko kyseinen auto meille, vai oliko taas tällainen sinkoilu.

Alan kyllästyä epämääräiseen asioiden päättämättömyyteen. Kun luulee, että ollaan päätetty ostaa jotain (auto, ruokapöytä, tuolit, sohva jne.) ja sitten seuraavassa hetkessä saakin kuulla, ettei oikeesti ollakaan ostamassa moisia jo mun mielestä päätettyjä asioita. Pitää ilmeisesti alkaa vaan tehdä päätöksiä itsenäisesti ja vingutella vaikka sitten luottokorttia... Helpottais tätä mun ahdistusta melkoisesti. No joo, pieniä ahdistuksen aiheita nämä.

Huomenna on päivä uus, ja sisko tulee suomeen!!!

ei siitä pääse eroon

ihan oikeesti. Nyt kyllä! Yks exän kaveri soitteli, on valmistunut joitakin vuosia sitten juristiksi ja oli nyt nähnyt exää ja jostain oli saanut selville, ettei erossa ole tehty ositusta/vahvistettu maistraatille. Oli sen sitten luvannut kaverilleen tehdä ja mikäs siinä, jos kerran pitää moinen lappunen tehdä. Mutta mutta. Jotenkin haluaisi, että kaikki se vanha ja mennyt olisi juuri sitä. Vanhaa ja mennyttä. Ei kaipaa muistutuksia. Otin kyllä kuitenkin samantien yhteyttä kaveriin, joka valmistuu juuri juristiksi. Aina pitää varmistaa, ei siitä exästä ikinä tiedä että mitä se keksii. Kun ei niin kauheen hienosti mennyt se ero. Vaikka eihän ne erot vissiin kauheen usein mee.

Että sellanen tälle päivälle, nyt meen rauhottaa hermojani perjantaipullalla. Siellä näytti olevan wienereitä, nam. Ja ehkä kaakaokupillinen myös... Sen jälkeen voikin jo lähteä kotia kohti =)

adhd

eilen raivosin illalla tolle vatsassa oleilevalle tyypille. Se ei ollut hetkeäkään paikallaan koko päivänä! Ja sama ralli vaikuttaa jatkuvan tänäänkin. Mr S oli hieman hämillään, kun ärähdin vatsalleni, että voisitko nyt edes hetken olla paikallas. Oli sitä mieltä, että on vähän häiriintynyttä räyhätä syntymättömälle kakaralle. Tokasin vaan, että on isäänsä tullut lapsonen, ei pysty olemaan hetkeäkään paikoillaan. Tälläkin hetkellä heittää sellasta kärrynpyörää, että oikein pelottaa tulevat kuukaudet, jolloin se on oikeesti iso ja liikkeet tuntuu vielä kipeemmin.

Viikkoja on 24+ jotain (eli kahdennennellakymmenennelläviidellä viikolla mennään. Tai jotenkin noin)

Aamupala töissä syöty, hyvä juustosämppäri ja puuroa masussa. Nyt töiden touhuun =)