viikko 20 puolillaan

yleisön pyynnöstä siis viikkotiedote ;)

Väsyttää kovin, nälkä on jatkuvasti, yöt menee liskojen seurassa... Toisaalta kaikki on oikeasti ihan hyvin. Ei suurempaa kremppaa, mitä nyt oikean pakaran lihas jumittelee säännöllisesti. Siihenkin on jo niin tottunut, ettei sitä melkein huomaa.

Eilen pötköttelin sohvalla, luin kirjaa ja tyyppi möyrys mahassa. Ajattelin kokeilla, joskos jo tuntuis vatsan läpi se myllerrys, kyllähän mä sen tunsin. Toisaalta helppo tuntea, kun sen tuntee myös "sisäpuolelta". Illalla sitten mr S:n kotiuduttua talolta intopinkeenä kerroin, että sekin vois tuntea jo jotain möyrintää. Mr S yritti pitää kättä mun vatsalla, mutta eihän tyyppi tietenkään siinä vaiheessa halunnut liikkua. Mr S päätti huutaa mun vatsaan, että "POTKI". Tais tyyppi pikkasen säikähtää, heitti sellasen kuperkeikan, että on ihme, ettei mr S tuntenut sitä =( no, ehkä tässä muutaman viikon sisään tuntee jo mr S:kin tyypin heilumiset =)

Siinäpä taas väliaikatietoja.

levottomuutta

viime yönä se sitten synty. Meidän poika. Vessanpönttöön... Että hieman levottomia unia oon katellu viime yön.

Eilen äidillä ja isällä, kera muun perheen. Oli ihan kivaa, mitä nyt vähän korvat soi sen jälkeen, kun kotiin lähti. Hivenen äänekästä porukkaa. Ens maanantaina tulevat meille, pitänee tehä jotain synttärikaakkua =)

Ja taas sorvin ääreen...

lunta tulvillaan

käytiin eilen hakemassa pärrä mökiltä. En sitten ajellut sillä tänään töihin, lunta oli tullut sellaiset 15 senttiä. Ja lisää näyttää puskevan. Ei kiva. Mr S ajoi siis sen prätkän kotiin, kun mulla ei ollut kamoja mukana. Tarkoituksena kun oli vaan käydä laittamaan akku latinkiin, mutta sehän hörähti käyntiin ihan ilman lataustakin. Kokeilin, että miten toi kasvava vatsa vaikuttaa, niin eipä taida ihan kovin pitkä kausi tulla tästä kesästä. Nyt jo otti vähän vatsa kiinni tankkiin...

Lauantaina oltiin ahkeria ja käytiin Ikeassa, K-raudassa ja messuilla (niin ja tietty talolla viemässä kamoja Ikeasta ja rautakaupasta.) Vähän olin poikki ton touhuumisen jälkeen. Sunnuntaina käytiin brunssilla kummipojan + sen vanhempien kanssa keskustassa. Oli kyllä ihanaa pitkästä aikaa syödä kunnon brunssi, rauhassa ja kävellä sen jälkeen Punavuoren katuja. Rööperiin, mä kaipaan niin....

Tänään on ollut niin maanantaiolotila, ettei mitään järkeä. On väsyttänyt, laiskottanut, jumittanut ja mitä näitä nyt on. Pari viime yötä kun on mennyt sellasia painajaisia kattellessa, ettei mitään järkeä. Niin ja hikoilen öisin kuin pieni possu =(

Kohta kotiin, laskujen maksua ja päikkäreille.

nyt se alkoi

nimittäin aivosolujen joukkokuolema. Eikä kuulemma ole tästä ihan lähiaikoina helpottumassa. On vaan jotenkin täyshömelö olo jatkuvasti. Ja jostain syystä taas väsyttää niin, että vallan pyörryttää. Melkolailla samalla lailla kuin tän olion alkuaikoina.

Koko ajan on myös nälkä, jostain syystä vaakakin oli sanonut sopimuksensa irti. Ehkä parempi niin, ettei tuu kytättyä sitä painoa aivan järjettömästi, mutta toisaalta sitten kauhistuttaa se neuvolan punnaus. Siellä vaaka kun tuntuu järjestään näyttävän pari kiloa enemmän kuin kotona. No joo, jos nyt sitten menis syömään tän pohdinnan päätteeksi =)

maanantaiskumpat

ai että voikin samppakalja maistua hyvältä maanantaiaamupäivästä (vaikka sitä saikin sen pari siemausta, tai ehkä juuri siksi). Työkaveri oli kihlautunut lomamatkallaan ja sitä keräännyttiin juhlistamaan kuohuvalla. Jotenkin alkaa viikko ihan eri jalalla kuin normaalisti.

Tää kellojen siirtely tai sitten joku muu juttu on saanut mut ihan sekaisin. Väsyttää aivan mielettömän paljon ja just heräsinkin parin tunnin päikkäreiltä. Työpöydän ääreen meinasin nukahtaa, onneksi ei tarvinnut tänään tehdä juuri koneella hommia.

Tälle illalle olisi suunnitelmissa Täydelliset naiset ja silitystä. Lakanatkin pitäis vaihtaa, mutta taidan pystyä vielä yhden yön nukkua noilla vanhoilla. Laiskottaa.

Nälkäpeli!!!

Tänään kummitytön kanssa katsomaan leffaa ensi-iltaan. Pitäisköhän huolestua, koska mä oon vähintäänkin (ellen jopa enemmän) innostunut tästä leffasta kuin se 11 v kummityttö ;)

Ei aikaa oikein kirjoitella muuta, töitä riittää.

Maha kasvaa (mr S:n mukaan oon vaan lopettanut vatsan sisäänvetämisen) ja ruoka maistuu.

kummallista

oon melkein aina inhonnut kahvin hajua. Äsken tossa kahvihuoneessa jäin suorastaan haistelemaan, kun siinä tuoretta kahvia oli pannussa. Enpä olis ihan heti uskonut, että voi tehdä mieli kahvia? Kun on aina sitä ällönnyt. No, en kuitenkaan ottanut sumppia, tyydyin haistelemaan =)

Ei muuta tiedotettavaa.