jännää

ei paljon ehdi kirjoitella, nyt on sen verran jännät/kiireiset paikat käsillä. Töistä kun tulee kaupan kautta, vetää jotain pientä ruokaa nopeesti, lähtee rautakauppaan ja tontille, niin ei jää sitä vapaa-aikaa ihan kauheen paljon.

Meille tulee huomenna talo! Ei tunnu kovin todelliselta...

Töissä on kivaa, vaatii paljon uuden oppimista ja keskittymistä, mutta se on vaan plussaa. Nyt pitääkin jo juosta, töihin mars=)

ekan päivän fiiliksiä

yöllä tuli sitten nukuttua n. kolme tuntia. Yhteensä. Tämä siis pätkissä. Hianoa. Mr S meni siinä neljän maissa vierashuoneeseen nukkumaan, mutta eipä sekään auttanut, ei vaan uni tullut siinä välillä kello kaksi viiva puoli kuusi. Tietenkin kun kello soi seitsemältä olisi ollut kaikista makeimmat unet.

Melko pirteänä kuitenkin koko päivän pystyin pysymään. Vaikka oli kaikenmaailman löpinöitä, mutta onneks oli kiinnostavia löpinöitä. Mulle on henkkoht. perehdytyssuunnitelma seuraavalle kahdelle viikolle. Tuntitarkkuudella kiertelen ympäriinsä ja ihmiset kertoo mulle eri asioita töistään ja mahdollisesti mun töistä. Eipä oo muissa työpaikoissa ollut moista. Ihan hienoa. Niin ja voi olla, että tulee joku vitamiiniyliannostus, kun siellä on "limukaappi", jossa on sellasia vitamiinivesiä. Join tänään jo pari pulloa, kun oli kauhee jano. Ihan oli hyvänmakusia.

Toivottavasti mr S on tänään saanut tilattua nosturin torstaiksi tontille. Muuten voi mennä vähän jännäks tää meidän talon nostaminen...

oho

jos antaa mr S:lle unilääkkeen (kun se ei kolmeen edelliseen yöhön ole nukkunut kuin puolitoista tuntia/yö) niin saa kuulla äänekkäintä nukkumista ikinä (tuhinaa, korinaa, muminaa, raskasta hengitystä) ja nukkua vahingossa puoli kahteen päivällä. Hups. Mutta enhän mä voinut herättää sitä kuudelta, jolloin mä itse heräsin... Ja menin takaisin nukkumaan jonkin ajan päästä, heräsin kyllä kun lintujen valo ja radio meni päälle, kävin ottamassa peitot pois toisilta ja takaisin sänkyyn. Tuli joo vähän nukuttua. Ja Tipu tuli taas hoitoon=)

Nyt suuntana Bauhaus, kompuran, kamiinan ja vessanpönttöjen ostamista. Joskus ennen puol seiskaa pitäis vielä ehtiä Peijakseen moikkaamaan siskoa. Kiire tässä taitaa taas vaihteeks tulla...

laakia pukkaa

voi että, loma meni vauhdilla! Ei oikeestaan edes ehtinyt tajuta, että on rakkaan pikkusiskoliskon hyvässä seurassa, ennenkuin se hauskuus jo loppui =( tiukasti pidätin itkua, nähdäänhän me taas "jo" kesällä. Itkunpidätys onnistui tasan lentokoneeseen asti. Siinä kun kattelin, kuinka juuttaanmaa jää taakse, tuli mieleen, mitä muuta sinne jäi taakse. Eikä asiaa auta koiraihanuudet, jotka vallan vei syrämen.

No, se siitä vuodatuksesta. Aiheeseen.

Väsyttää, pikkasen kuvottaa, pyörryttää... kävin äsken kaupassa (mr S:n isä tulossa kahville kera naisystävänsä) ja silmissä pimeni pelottavasti. Että sellanen jetlaagi tällä kertaa. Asiaa ei välttämättä auttanut se, että herättiin mr S:n kanssa kolmen aikaan viime yönä, yösyöpöteltiin (hirvee nälkä!) ja katottiin yöchattia, jesseteeveetä ja mitä nyt tuohon aikaan tulee telkusta (ei mitään). Mä sain onneksi melko hyvin unta joskus ennen viittä, mr S oli kuulemma pyörinyt seitsemään asti aamulla. Yhdeltätoista kiskoin itseni ylös. Sain jopa joulukoristeet kiskottua pois ja pikasiivouksen tehtyä.

Olisin varmaan nukkunut vielä pidempään aamulla, mutta sain tekstiviestin. Sisko on leikattu / leikataan tänään. Kukaan ei ole soittanut mitään väliaikatietoja, toivottavasti on kaikki mennyt hyvin... Huomenna tai tänään illalla olis sitten sairaalassakäyntikeikkaa tiedossa. Moikkaamaan siskoa ja viemään vähän namituliaista.

on touhua vilskettä...

mä en osaa pakata! En yhtään tiedä, että mitä vaatteita pitäis ottaa mukaan. Todennäkösesti heräilen torstaiaamuna siskon luota todeten, että en oo sitten pakannut sukkia/pikkareita/dödöä tai jotain muuta yhtä olennaista mukaan. No, eipä haittaa, rahalla saa. Kunhan on passi ja lompakko mukana.

Anoppi oli kiltti ja heitti aamulla mun kanssa Pacon hoitoon. Nyt täällä on aivan luonnottoman hiljaista, pitää ite vähän hyräillä, että olis jotain ääntä sentään. Vähän oli inhottavaa jättää se piipittäjä, mutta tietää kuitenkin, että on hyvissä käsissä. Ja osaahan se sitten kiukutella oikein huolella, kun haetaan se taas kotia. Pääsi vanhempiensa viereen asustelemaan hoidon ajaksi, muistaakohan se niitä ollenkaan? No ainakin niillä on yhtä "ihana" ääni ku Pacolla, joten siitä tunnistaa edes samanlajiseksi.

Jouluillallinen meni ihan hyvin, sain pikkasen mr S:lle purettua sitä ärsyä ja osasin olla nätisti (eikä onneks enää niin ärsyttänytkään) koko illan. Eilen käytiin pikasesti mun porukoilla, tänään vielä yhden kummitytön paketti viemättä. Jos mr S kerkeis, sen kummitytöstä siis kyse. Vois samalla kysyä kummityttönsä iskältä, josko tulis meille rakennukselle hantiks. Teki Larussa tosi siistiä jälkeä, vois ihan hyvin tulla touhuilemaan taas meidän kämppää valmiiksi. Siis jos tyypillä ei ole nyt hommia muuten.

Niin siihen pakkaamiseen... kuin monta takkia pitää ihmisellä olla mukana ja tärkeintä kaikista, kuinka monet kengät??? Vai saakohan niitä ostaa lisää reissunpäältä? (Kenkäkaapista löydy tälläkään hetkellä ikinä mitään, on niin täynnä)

ärsypäivä

ei ehkä kaikista paras ajankohta tälle ärsypäivälle, reilun tunnin päästä kun pitäisi olla edustavana ja iloisena anopin luona syömässä jouluateriaa (sekin ärsyttää, miks ihmeessä sinne on pakko mennä?). Tosin mr S:ää ei vielä näy eikä kuulu, joten voi olla, että täniltainen jouluateria jäiskin väliin (salaa saa toivoa moista).

Mr S lähti siis yhdeksältä aamulla tontille, kaivurikuski ilmoitti ilmeisesti olevansa paikan päällä. Mä oon haahuillut, kattonut vähän telkkaria, surffannut netissä, siivonnut vessan, imuroinut, leikkinyt Pacon kanssa, käynyt ostamassa joulukukan anopille ja nyt vaan odottelen miestä palaavaksi kotiin. Onkohan se raukka saanut edes mitään syödäkseen?

Jotenkin nyt ei kyllä kannata edes jatkaa tätä nillitystä, teen vaan itselleni entistä paskemman olon. Pakko vaan mainita, että jopa kukkakaupan myyjätyttö oli maailman ärsyttävin. Melkein jo käännyin pariin otteeseen takaisin, että pidä kukkas, kun oot noin tympee. Mutten sitten viitsinyt. Vaikka ihan asiallinen asiakas olin (en nyt ehkä kaikista aurinkoisin, mutta kuitenkin peruskohtelias). Pitää kerätä ittensä ennen ku mr S tulee kotiin, sillä on saattanut olla vähän rankempi päivä kuin mulla...

ei mee ku strömsössä

tässä vaiheessa lauantaita piti olla delfinaariossa kera kummipojan ynnä vanhempiensa. Ei lähdetty Tampereelle reissunpäälle=( no, ehkä ehditään ensi vuoden puolella vielä moikkailemaan nääsvilleen delfiinejä sun muita. Pakko oli siirtää reissua, mr S touhuilee tontilla koko tän ja huomisen päivän. Sormet, varpaat ja korvat ristiin, että se kaivurikuski tulee huomenna sinne tekemään pohjatöitä. Kun siis yhden kaivurikuskin piti tulla jo tuossa viime kuun alussa. Homma vaan siirtyi ja siirtyi ja lopulta tällä viikolla ilmoitti, ettei kerkeä lainkaan tulla meidän työmaalle. Liikaa hommia hällä. Että hienoa ettei voinut sitten samantien kieltäytyä tehtävästä... nyt tuli pakkorakoon sitten tää toinen jamppa, jonka laskutushinnasto onkin sitten jotain aivan omaa luokkaansa. Että näin pissitään rakennuttajaa linssiin.

Näin aivan pöyristyttävän raivostuttavaa unta, olin niin vihainen mr S:lle kun heräsin, että kehtaskin olla niin törtti mun unessa! Vaikeeta laantua siitä raivosta, kun herää. Mr S raukka ihan hätää kärsimässä kyseli, että mitä se muka on tehnyt? En onneksi muista siitä unesta mitään, olis saanut muuten varmaan ympäri korvia;)

Nyt takaisin listojen tekoon. Mitä pitää vielä tehdä ennen lähtöä ja minäkin päivänä ja jotain lahjuksia vielä pitää ihmisen hankkia jne... +tietty talojutut, pitää tilata parit ovet ja ikkunat, kamina, hormi, piippu ja kaikkee sellasta. Voih, väsyttää jo ajatuskin. On kyllä joulufiilis niin hakusessa.