tiistai 8. helmikuuta 2011

sekopäisiä unia

viime yönä synnytin pojan, joka seuraavana päivänä olikin tyttö. Sen imettäminen oli asia erikseen... En tykännyt. Asuttiin myös lapsuudenkodissa kera pikkusiskon, joka oli meillä siis lastenhoitajana. Edellisen yön unta en enää muista, mutta jotain ihan sekopäistä oli myös.

Eilen oli laiskimuskaakkimuspäivä (sen kymmenen tunnin työpäivän päälle) joten käytiin ulkona syömässä. Sain hampparin, koska teki mieli. Vaikka ei oikein sovi tähän vhh diettiin. En oo niin tiukka näissä jutuissa (esim. joka päivä on melkosta pakko saada yks Kismet lounaan jälkeen, muttei siinä ole juurikaan hiilareita?!?)

Niin, lauantaista sunnuntaihin meillä oli kummipoika hoidossa. Ekaa kertaa oli pikkujätkä yökylässä=). Meni ihan hienosti, mitä nyt hieman aiheutin hämmennystä sillä, että ilmestyin keskellä yötä lohduttamaan. Kun illalla olin juhlimassa kaverin synttäreitä, joten pikkumiehen nukkumaan mennessä mr S oli ainoa ihminen talossa. Saattaisin mäkin vähän hämmentyä, jos joku ihminen, kenen ei loogisesti pitäisi olla paikalla ilmaantuu yhtäkkiä. Siitä selvittiin ;)

Tänään oli tullut hämmentävä s-posti yhdestä yrityksestä, johon oon hakenut. Ei ollut sitä perinteistä "kiitämme hakemuksestanne blaablaa mutta nyt ei natsannut". Vaan oli sellainen, jossa kerrottiin haastattelupäivät ja että torstaina tämä henkilö ottaa yhteyttä niihin, jotka kutsuu haastatteluun. Eli vähän olis ehkä mahkuja edes haastatteluun pääsystä. Jos nyt tulkitsin oikein tämän s-postin. Toivottavasti.

Tänään kuoro, toivottavasti ehdin sinne. On ollut taas niin hoppu töissä, kaikki asiat pitäis olla jo eilen valmiina.

lauantai 5. helmikuuta 2011

Paluu arkeen

Vaikka viikonloppu onkin, niin arkeen paluu tosiaan koitti. Ällösöpöily katkolla, eilen ei edes hyvänyönpusua... Enkä mä oikein edes tiedä, mistä mulle on vihainen. Että sellaset tulkkarit:(
Kohta ylös ja touhuilemaan, vähän heikosti nukuttu yö alla, aina kurjaa mennä riidassa nukkumaan. Kai tää tästä. Mä kyllä pyysin jo anteeksi montakin kertaa, mutta ei mulle annettu.

perjantai 4. helmikuuta 2011

tulkkareita ootellessa

mr S tänään Tukholmassa pyörähtämässä. Saas nähdä, tuleeko tältä reissulta tulkkareita ;)

Eilen käytiin moikkaamassa kaveria, avomiestänsä ynnä pikkuista tomeraa vauvaneitiä. Vähän oli kaveri väsyneenä. Mutta toivottavasti ei väsytetty enempää =(. Ehkä se siitä, kunhan vauva vähän kasvaa. Laitettiin myös illalla vielä yks tarjous menemään. Epätoivon epätoivo tän tilanteen kanssa, vaikka nyt on kyllä elämä helppoa, rahaa jää käteen jne, mutta kun ei halua olla tossa, pitää touhuilla. Mulla on jotenkin sellainen kutina, että kunhan tää asuntohomma setviintyy jollain tasolla, niin ehkä myös nää työkuviot saan selvemmiksi? Toivottavasti.

Yritin pyytää tänään siskoja meille lauleskelemaan, muttei vielä ole tullut hiphiphurraa vastauksia. Ehkä mennään vaan Kontulaan? Olis kyllä ollu kiva vähän laitella ja touhuilla ja olis pakko siivookkin, jos joku tulis kylään.

Huomenna aamulla kynsihuolto, illalla Keravalle! Pitäisköhän jotenkin varottaa Keravalaisia???

torstai 3. helmikuuta 2011

Tulkkareita!!!

mr S on myös sillä tavalla ihana, että se melko usein tuo tulkkareita, vaikka kävisi vain pyörähtämässä työmatkalla. Eilen tuliaisina oli tällaiset:

eli Steltonin leipäpussi, samanlainen meillä on jo mustana. Vähän vaihtelua keittiöön/kattaukseen. Ihana.

ha, tää oli kyllä ehkä enemmän mr S:lle, mutta kyllä mäkin siitä riemua revin. Erityisesti siitä nettiradio-osuudesta=). Tuli eilen ehkä kasari-ysärihittejä luukutettua jonnii verran. Niin, edellinen monta vuotta palvellut appletv meni rikkisönder tossa kuukaus-pari sitten. Vähänkö on tää uus hianompi, tollain musta. Kakekin oli ihan eri näköinen kuin ennen.

Tänään jalassa nämä:
Nämäkin on mr S:n tuliaisia, samasta paikasta (Köpiksen lentokenttä) jopa. Merkki on Accessorize ja hinnasta ei tietoa ;)

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

odottelua

meen suoraan töistä poimimaan mr S:n kentältä, joten hieman voisi aikaa tappaa vielä ennen lähtöä.

Mä näin viime yönä aivan ihanaa unta, oltiin mr S:n kanssa vasta seurusteluvaiheessa, tapailtiin vähän kuin salaa. Tapahtumapaikkana oli lapsuudenkodin ympäristö, oltiin molemmat niin onnellisia, että tosielämässä oksettais. Mutta siis... tänään tuli mr S:ltä kysymyksiä koskien tulevaa asuipaikkaa, jotenkin haluan ottaa ton unen "enneunena", että maailma ei lopu, tai mä en tuu hulluksi, vaikka muutettaisiin takaisin niihin Itä-Vantaan ympyröihin. Eli ilman mitään järkiperusteluja, täysin unen pohjalta voin vastata mr S:lle kun tänään kyselee lisätietoja ja fiiliksiä paikasta (yks tontti kiikarissa). Tytön voi ottaa pois Hakunilasta, muttei Hakunilaa tytöstä??? Ja loppuviimein sinnepäin se tyttö sitten pitää viedä takaisin. Että näin. 

Meillä on muuten ihan järkkyhyvä vaihe menossa tässä suhteessa, joten jotain pientä remppa/rakennusproggista kaivattais, niin tulis taas realiteetit esiin. Välillä ihan oikeesti ihmettelen, miten voi olla näin hyvä olo toisen kanssa? Samaa sanoo mr S. Ollaan kyllä niin pususia, että yök. Onneksi tätä tapahtuu vaan ihan kahdenkesken. Mutta pääasia, että ollaan ihan ähkyonnellisia. Välillä oikein pelottaa. Mitä nurkan takana odottaa, kun kaikki on nyt näin hyvin? Yritän olla murehtimatta siitä liikoja, nautin tästä olotilasta.

prinsessa ruusu linnassa

tuli sitten kiskottua reilu ykstoista tuntia unta kupoliin. Kolme kelloa oli soimassa, kaikki lätkin kiinni vuorotellen. En eilen tehnyt mitään, haahuilin ympäri kämppää, yritin keksiä jotain syömistä... ei vaan houkuttanut syödä aamupalaa iltapalaksi. Kun kaapista löytyy pekonia, nakkeja, munia, pancakeainekset... joten en syönyt sitten mitään. Niin tai kaksi paahtoleipää. Ja pari salmiakkia. Joista Paco yritti käydä voroamassa osansa:


Kyllä se sai aina yhden otettua, mutta ilkeä ihminen oon, enkä anna sen syödä noita voroamiansa herkkuja. Tyhmä lintu aina juoksee karkuun, ei tajuu, että vois lentääkin;)

Tänään plussakeli (mitenköhän katoin, että olis ollu pakkasen puolella?) ja mulla jalassa nämä:
Ostettu vuos-pari sitten Ruoholahdesta, merkki SthlmDG, maksoi varmaankin parikymppiä. Siivoilin tossa kenkähyllyä eilen, kun lauantaina tosissaan luulin kadottaneeni yhden kengän. Onneksi se löytyi ja samalla taas montamonta ihanuutta, jotka oli hautautuneena sinne perukoille. Tässä siis niistä yhdet. Kun vaan olisin tärväämättä nää, kun toi keli on mitä on...

tiistai 1. helmikuuta 2011

plääh

mr S köpiksessä vaihteeks, töissä oli ihan kamala hoppu. Odotan vaan, että vois mennä nukkumaan. Milloin musta tuli tällainen nössö?