kaamee kapula

tai jotain sinne päin, koska pää on tosi tosi kipeenä. Oon oikeestaan aika ilonen, että mr S lähti kaverin venettä rapsuttelemaan, jotta voin vaan olla ja pötköttää.

Tää nykyaika on sitten kummallista, vietettiin eilen iltaa yhden ystäväpariskunnan kanssa. Juteltiin ja tissuteltiin. Ainut kummallinen juttu siis on se, että ne oli Budapestissa ja me täällä kotosalla. Mutta on tää internetin ihmeellinen maailma sitten todella ihmeellinen.

Esitteli meille kämppänsä, niiden pikkanen tyttö kanssa jutteli vähän aikaa meille, ennen kuin sen nukkumaanmenoaika tuli. Sitten ne siellä Budapestissa avas skumppapullon, me tehtiin parit ruuvimeisselit, juteltiin ja päivitettiin kuulumisia puoleenyöhön asti. Oli aika kivaa.

Niin, paitsi että join punkkua myös, se varmaan laukas tän päänsäryn. Ei meinaa särkylääkkeetkään auttaa... Yritän päikkäreillä =)

väsyväsyväsyluovutus

en jaksa olla tänään iltaan asti töissä. Tulkoon miinuksia. Ihan sama. Ei jaksa.

Tosin, en oo yksin täällä... joku hullu laittoi just s-postia, eli töitä kuitenkin olis tehtävänä.

Tänään koulussa taas kolahti, joku vierailija oletti, että oon henkilökuntaa. Näytänkö mä jotenkin vanhalta, vai? Muutamia ahaa-elämyksiä koin, osasin pari laskua. Tosin vaan materiaalien avulla. Miten ne sais päntättyä päähänsä?

Lämpötila tänään 5,5 astetta, mulla sitkeesti sandaalit jalassa. (tai siis sellaset korkkarit, joissa varpaat paljaana). Kesällä ei kuulu käyttää sukkia. Syksyllä sitten taas kaivan ne sukat sieltä laatikonperukoilta.

Viikonloppu edessä. Ei suunnitelmia.

yksin töissä

täällä naksuu ja paukkuu ja kuuluu kummia ääniä. Eikä toi ulkona naputtava sade auta asiaa ollenkaan. En yleensä oo tällanen säikky, mutta nyt jotenkin tuntuu epämukavalle olla yksinänsä täällä osastolla. Onhan tää talo vielä täynnä ihmisiä, mutta kuitenkin. Täällä oon suljettujen ovien takana.

Kai pitää lähteä kotiin, mr S lupasi tänään tulla mun kanssa ajoissa nukkumaan. Tein myös pari laskua (työajan hyötykäyttöä, ei kerrota kelleen) niin voin hyvällä omallatunnolla painua vaikka suoraan pehkuihin.

Niin ja tarpeetonta varmaan mainita, että on jo parempi mieli. Juttelin kaverin kanssa ja tultiin siihen tulokseen, että tuhlaan niin turhaan vaan energiaa moiseen.

sekaisin (edelleen, jälleen, taas... saa valita)

miten mä voinkaan piinata itteeni tällä tavalla? Töihin tullessa huomasin exän auton parkkiksella ja siinä ikkunassa oli aluepysäköintilupa. B-aluepysäköintilupa. Ei sillä saa olla sellaista, sen pitää asua aina ja ikuisesti Vantaan lähiössä!!!! Miten voikaan suututtaa näin paljon noin pieni asia. Mainitsin asiasta myös mr S:lle. Nauroi vaan ja sanoi, että oon sekaisin.

Tähän on vaan yksi ratkaisu. Mulla pitää olla autossa A-aluepysäköintilupa. piste.

Kun osa musta ei vois välittää paskaakaan ja osa taas kiljuu että mennään hakkaa se! Potkitaan munille! Ei kovin tervettä. Erosta kuitenkin jo viis vuotta. Mitä mä teen?

ikävä iski!

yhtä ihanaa kaveria, joka on kadonnut kokonaan mun elämästä. Laitoin s-postia osoitteeseen, josta luulen tavoittavani kys. ihmisen, mutta voin vaan toivoa. Tää ystävä oli samassa kesätyössä mun kanssa (kaksi kesää peräkkäin) ja siinä ystävystyttiin.

Jotenkin tää kesä ja kaikki tuoksut, värit, musa radiosta ja maut saa mut ikävöimään tätä ystävää ihan todella kipeesti. Vaan toivon, että kaikki on hyvin.

Tänään koulussa laskin muutaman laskun ihan itse! Tosin opettaja auttoi niissä alkuun... Saiskohan ottaa sen opettajan mukaan tenttiin?

epätoivoa

miten voin olla näin tyhmä etten voi osata/oppia epäorgaanista kemiaa? Pitää yrittää positiivisen ajattelun voimalla mennä läpi tentistä. Tentti tosin on vasta viikolla 35, joten koko kesä aikaa opiskella. Näen niin itseni Nizzassa, katukahvilassa hikoilemassa joidenkin epäorgaanisten laskujen kera (NOT).

Tää ympäri kellon poissa kotoota oleminen on rankkaa. Tuntuu, että illalla vielä ennen kun nukahtaa, pitäisi päivittää tilanteet mr S:n kanssa. Mutta kun ei koko päivänä kuitenkaan ole tapahtunut mitään. Oon käyny koulussa, oon ollu töissä.

Vaikka (mietin tänään) jo se, että pystyn olemaan (tärisemättä ja itkemättä) koulussa on saavutus! Pieniä askelia. Norsukin syödään pala kerrallaan. Kyllä mä tän norsun saan nieltyä vielä. Vaikka onhan se aika huvittavaa, että amk -insinööriksi valmistutaan keskimäärin neljässä-viidessä vuodessa. En oo kovin keskimääräinen ihminen...?

Mr S suunnittelee myös opintojensa loppuun saattamista ensi vuoden aikana. Saa nähdä, tuleeko yhteiset valmistujaispippalot.

Pitäisi vielä jaksaa töissä vähintään puolitoista tuntia. Mukavaa tosin, oon ihan yksin täällä. Hiljaista (mitä nyt SuomiPoP soi...)

piinaviikkojen alku

Hihhei, tänään oli ensimmäinen koulupäivä. Kolme tuntia meni ihan hujahduksessa. Enkä nyt tiedä, onko niin kovin piinaviikko mulle, vai sille tyttörukalle joka joutuu mun vieressä neuvomaan kaikkia tehtäviä, kun ei oikein muistu mieleen vuoden 2000 syksyllä käydyn kurssin asiat.

Tämä ja ensi viikko tällaista. Töihin kahdentoista jälkeen, sitten sinnittelyä niin pitkään kun vaan ikinä jaksaa. Mutta en aio kaikkia päiviä kökkiä täällä iltaan asti, sitä varten on liukuma. Otan sitten miinuksia ja teen niitä syksyllä sisään.

Opin tänään, miten lasketaan vahvojen happojen ja emästen pH! Tai kai mä olin sen jossain vaiheessa jo oppinut, mutta tänään opin uudestaan.

Mr S laittoi viestiä tossa jonkin aikaa sitten: lähtö 23.6. Vuosaaren satamasta --> Gdyniassa 24.6., paluu 13.7. takaisin kotosuomeen. Alko vatsanpohjaa vääntää, jännittää!